Luukaupunki on Varjojen Kaupungit sarjan ensimmäinen osa, jonka on kirjoittanut yhdysvaltalainen Cassandra Clare.
Luukaupunki ilmestyy elokuvateattereihin ihan muutaman viikonpäästä 30.8.13!
Itse törmäsin tähän kirjaan seuraavanlaisesti: monet kerrat ystäväni oli suositellut lukemaan Varjojen Kaupunki sarjaa, mutta no, jotenkin se ei vaan napannut. Sain katsoa elokuva trailerinkin suhtkot monta kertaa, ennen kuin vakuutuin että kirja voisikin olla lukemisen arvoinen.
"Miksi näen asioita joita muut eivät?" kysymys kohoaa 15 vuotiaan Claryn mieleen, kun hän näkee diskossa puukotappelun. Simon, poliisi tai kukaan muukaan diskossa olleista ei nähnyt kun kuvankaunis vaalea poika ja tyttö raahaavat miehen komeroon ja alkavat horista selittämättömiä ja tapella. Poika saa surmansa, mutta hän ei voi tehdä mitään. Kukaan ei usko häntä.
Seuraavana päivänä poika ilmestyy hänelle jälleen ruonotapahtumassa. Clary ei voi olla seuraamatta poikaa, Jacea, kujalle. Kesken jutustelun Clary saa hämmentävän puhelun äitiltään. Hän käskee menemään perhetuttavan Luken luo ja välittämään viestin. Pysymään kaukana heidän asunnostaan, kertomaan, että "Hän" on löytänyt hänet. kunnes puhelu katkeaa äidin huutoon.
Clary juoksee asunnolle hätääntyneenä, mutta asunnossa häntä odottaa valtava, liskomainen otus, joka puhuu. Eikä äidistä jälkeäkään.
Lisko hyökkää hänen kimppuunsa, mutta Clary saa sen surmattua. Sitä ennen lisko oli haavoittanut Clarya. Jace hakee loukkaantunen Claryn ja vie mystiseen Instituuttiin, Varjometsästäjien lepokotiin.
Sen jälkeen, mikään ei ole enää tuttua ja turvallista.
Tästä alkaa Claryn kamppailu löytää äitinsä, Muutoksen Malja ja kuolleeksi luultu Valentine. Kerätä ja vapauttaa muistonsa, jotka ovat hänen lapsuudestaan saakka olleet suljettuna taian taakse.
Clary oppii ettei maailma olekaan niin musta-valkoinen kun hän luullut. Ihmisten parissa kävelee niin Varjometsästäjiä, kuin myös vampyyrejä että ihmissusia ja monen moisia muita otuksia laidasta laitaan.
Luukaupunki on kuusiosaisen sarjan aloittava osa, josta ei ainakaan juonenkäänteitä lopu. Kun lukija luulee tietävänsä jotakin, se kumotaan samoin tein. Mikään ei ole sitä miltä näyttää ja yksi valtavimmista paljastuksista on jätetty aivan kirjan viimeisille sivuille. Laaja valikoima erilaisia otuksia tulee esiin jo ensimmäisessä kirjassa, mutta sopivin määrin.
in english:
City of bones is first book of The Mortal Instruments serie, from Cassandra Clare.
I first pumbed into this book when my dear friend suggested it many times, but well, it sounded kind of cliched book so... I watched City of Bones movie trailer maaany times, before I was convinced to read the book.
"Why do I see things that others can't?" this questions is in 15 year old Clarys mind, when she saws knife fight in a disco, but not Simon, police or no one else saw pretty blond boy or very beautiful girl to drag man to a closet anf killed him. No one belives her.
Next day, boy appears again at the poetry convention. Clary follows him, Jace, to the alley. Middle of tconversation, Clary gets disturbing phonecall from his mother.
She runs to their appartment but mom is nowhere to be found and huge, lizard kind of creature is waiting her there. Lizard attacks and wounds her but she get it killed.
Jace takes wounder Clary to mystical Institute, home of Shadow Hunters. After that, nothing's not safe and familiar.
Among humans, walks many kind of creatures to fairies to demons. She learns nothing is not black and white and she has to finds The Cup, before it's too late.
City of bones starst's books serie, which do not lack plots. When you think you know something it is flip over immediatly. Nothing is not what it seems and the biggest plot is left at the very last pages of the book. Large selection of creatures comes in, but just right amount of them.
maanantai 12. elokuuta 2013
torstai 8. elokuuta 2013
Punainen kuin veri (Red as blood) by Salla Silmukka
Eräänä päivänä taaperran kirjastoon ja näen nuorten hyllyn päässä nipun kirjanmerkkejä, joilla on näyttävä ulkoasu. Nappaan siitä heti muutaman mukaani. Punainen kuin veri, kuullostaa taas yhdeltä teini angsti kirjalta. Pistän sen laukkuun ja unohdan koko kirjan.Yhtenä iltana kuitenkin makaan sängyllä vailla mitään lukemista ja yksi kirjanmerkki nojatuolini päällä. Punainen kuin veri. Voisin kokeilla tuota joku kerta.Seuraavalla
kerralla kun kävelen kirjastoon on matalien hyllyjen päällä Punainen
kuin veri -kirja ja nappaan sen mukaan, tällä kertaa
ennakkoluulottomasti.
Punainen kuin veri on Lumikki -trilogian ensimmäinen osa, joka erottuu edukseen kirjahyllyltä ja on lukemisen arvoinen. Trilogian toinen osa Valkea kuin lumi pitäisi ilmestyä kirjakaupan hyllyille elokuussa 2013.
Jossain päin Tamperetta nuori nainen pakenee laukun kanssa, mutta hänen matkansa katkeaa lyhyeen. Hän lyhistyy lumiseen maahan, eikä enää liiku.
Joukko nuoria pitää bileet huumepoliisin tyttären hienossa talossa, yksi on tuonut vähän limppaa ja nallekarkkeja vahvempaa, eikä aikaakaan kuin kaikkien päät on ihan sekaisin. Yksi löytää ulkoa pussillisen likaisia seteleitä ja saa mestari ajatuksen: murtaudutaan kouluun ja pestään ne pimiössä. Ei sinne kukaan kuitenkaan mene.
Lumikki on tyttö, joka tuli Tampereelle taidetta opiskelemaan. Hän asuu hyvin pelkistetyssä asunnossa, jossa viihtyy. Hän ei sotkeudu muihin, eivätkä muut hänen asioihinsa. Hän jättää muut rauhaan niin he jättävät hänet. Tällä periaatteella hän aikoo selvitä lukion läpi.
Jotta hän selviää koulupäivistä, hänellä on oma rauhoittumispaikkansa, jossa vetää syvään henkeä ennen koulupäivää. Kun hän avaa koulun pimiön oven, roikkuu valokuvien paikalla seteleitä, jotka eivät taatusti kuulu sinne. Hän katsoo niitä ja vettä niiden alla, punaista kuin veri ja aitojakin aidompia seteleitä.
Pitäisikö kertoa opettajalle?
Soittaa poliisi?
Ei. Samaan aikaan hän muistaa kuka tuli häntä vastaan käytävällä, kuka varmasti oli käynyt pimiössä ennen häntä. Tuukka. Koulun paha poika.
Tämän päätöksen seurauksena Lumikki lähtee seuraamaan Tuukkaa ja kuulee jotain mitä ei pitäisi. Nyt hän on sotkeutunut huumepoliisin tyttären Elsan, huumeita diilaavan Kasperin ja koulun pahan pojan Tuukan ongelmaan verisistä seteleistä. Kenelle ne on tarkoitettu? Mitä tehdä kun ei voi kertoa edes poliisille, ilman että jäisi muista rikkeistä kiinni ja keiden kanssa he oikein leikkivät?
Homma muuttuu vaaralliseksi kun joku yrittää siepata Lumikin kaksi kertaa ja virolainen ampuu häntä kohti.
Hieno ulkoasu (punaiseksi värjätyt sivujen päädyt ja sivut) on upea ja saa kirjan erottumaan kirjastojen ja kirjakauppojen hyllyiltä. Se on jännä, mutta menee eteenpäin vähän hiukan liian nopeasti ja loppu on todella "lyhyt".
Itse pidän Elisan hahmosta, joka osoittautuu olevan "enemmän kuin ensinäkemä antaa ymmärtää". Hän ei olekaan tyhjäpäinen teinityttö, jonka koko elämä pyörii juhlimisen ja kalliiden merkkivaatteiden ympärillä. Lumikkikaan ei ole hassumpi hahmo, jotkut asiat vaan jää Lumikin menneisyydestä epäselväksi ja kiusatun menneisyys tekee hänestä melkeinpä klassisen suomalaisen sankarittaren.
Silti, se joka kaipaa jännäriä ja vieläpä jatkuvaa sellaista. Ota käteen Lumikki trilogian eka osa!
in english for short:
One day I walked into a library and saw awesome book marks about a books, Red as blood. IT sounds like one, sad books. But the i got curious and lend it.
Red as blood is Lumikki (Snow white) -trilogy's first book, which cover and appereance is ostentatious.
Somwhere in Tampere, Finland, young girl escapes with bag, but her journey stops shortly. She falls in to the gsnowy ground and stops moving.
Group of young students are holding a party in Drug police's daughters house. They are sipping little bit of coke and drugs, and not long they are totally messed up.
One of them finds outside bang full of dirty cash and they decide to take them to school's darkroom, nobody will notice.
Lumikki is a girl who came to Tampere to study art. She lives very plain apartment and it's fine with it. She stays out of peoples things and so they leaves her alone.
To survive through days at school she goes to her own, private, resting place to breath and relax before school stars. When she opens the door, she see whole lot of cash hanging in the darkroom, water under bills is red. They are real.
Should I tell the teacher?
Call the police?
No. Same time she remembers who bumped her in the corridor, who certainly have been in the dark room. Tuukka, the bad boy in the school.
She decides to follow Tuukka and hear something she should not. Now she's involved in Elsa's (drug polices daughter), grugdealer Kasper's and Tuukka's problem about bloody bills. What's happened? What to do, when you can't tell the police without getting caught about your other crimes and who are the people behind the money?
The case get's dangerous when someone tries to kidnap Lumikki,twice!, and Estonian man shoots at her.
Appereance is great and makes it stand in the shelves of libraries and bookshops. It is exciting but sometimes the story just go too quick and ending is "short". I like Elsa, who reveals to be more than you can see at the first clance. She's not that stupid, bimbo girl at all. Lumikki is not bad at all, but being bullied heroine almost makes her classical, finnish main character.
So, all who needs exciting, new and trilogy like story, get your copy right away!
Punainen kuin veri on Lumikki -trilogian ensimmäinen osa, joka erottuu edukseen kirjahyllyltä ja on lukemisen arvoinen. Trilogian toinen osa Valkea kuin lumi pitäisi ilmestyä kirjakaupan hyllyille elokuussa 2013.
Jossain päin Tamperetta nuori nainen pakenee laukun kanssa, mutta hänen matkansa katkeaa lyhyeen. Hän lyhistyy lumiseen maahan, eikä enää liiku.
Joukko nuoria pitää bileet huumepoliisin tyttären hienossa talossa, yksi on tuonut vähän limppaa ja nallekarkkeja vahvempaa, eikä aikaakaan kuin kaikkien päät on ihan sekaisin. Yksi löytää ulkoa pussillisen likaisia seteleitä ja saa mestari ajatuksen: murtaudutaan kouluun ja pestään ne pimiössä. Ei sinne kukaan kuitenkaan mene.
Lumikki on tyttö, joka tuli Tampereelle taidetta opiskelemaan. Hän asuu hyvin pelkistetyssä asunnossa, jossa viihtyy. Hän ei sotkeudu muihin, eivätkä muut hänen asioihinsa. Hän jättää muut rauhaan niin he jättävät hänet. Tällä periaatteella hän aikoo selvitä lukion läpi.
Jotta hän selviää koulupäivistä, hänellä on oma rauhoittumispaikkansa, jossa vetää syvään henkeä ennen koulupäivää. Kun hän avaa koulun pimiön oven, roikkuu valokuvien paikalla seteleitä, jotka eivät taatusti kuulu sinne. Hän katsoo niitä ja vettä niiden alla, punaista kuin veri ja aitojakin aidompia seteleitä.
Pitäisikö kertoa opettajalle?
Soittaa poliisi?
Ei. Samaan aikaan hän muistaa kuka tuli häntä vastaan käytävällä, kuka varmasti oli käynyt pimiössä ennen häntä. Tuukka. Koulun paha poika.
Tämän päätöksen seurauksena Lumikki lähtee seuraamaan Tuukkaa ja kuulee jotain mitä ei pitäisi. Nyt hän on sotkeutunut huumepoliisin tyttären Elsan, huumeita diilaavan Kasperin ja koulun pahan pojan Tuukan ongelmaan verisistä seteleistä. Kenelle ne on tarkoitettu? Mitä tehdä kun ei voi kertoa edes poliisille, ilman että jäisi muista rikkeistä kiinni ja keiden kanssa he oikein leikkivät?
Homma muuttuu vaaralliseksi kun joku yrittää siepata Lumikin kaksi kertaa ja virolainen ampuu häntä kohti.
Hieno ulkoasu (punaiseksi värjätyt sivujen päädyt ja sivut) on upea ja saa kirjan erottumaan kirjastojen ja kirjakauppojen hyllyiltä. Se on jännä, mutta menee eteenpäin vähän hiukan liian nopeasti ja loppu on todella "lyhyt".
Itse pidän Elisan hahmosta, joka osoittautuu olevan "enemmän kuin ensinäkemä antaa ymmärtää". Hän ei olekaan tyhjäpäinen teinityttö, jonka koko elämä pyörii juhlimisen ja kalliiden merkkivaatteiden ympärillä. Lumikkikaan ei ole hassumpi hahmo, jotkut asiat vaan jää Lumikin menneisyydestä epäselväksi ja kiusatun menneisyys tekee hänestä melkeinpä klassisen suomalaisen sankarittaren.
Silti, se joka kaipaa jännäriä ja vieläpä jatkuvaa sellaista. Ota käteen Lumikki trilogian eka osa!
in english for short:
One day I walked into a library and saw awesome book marks about a books, Red as blood. IT sounds like one, sad books. But the i got curious and lend it.
Red as blood is Lumikki (Snow white) -trilogy's first book, which cover and appereance is ostentatious.
Somwhere in Tampere, Finland, young girl escapes with bag, but her journey stops shortly. She falls in to the gsnowy ground and stops moving.
Group of young students are holding a party in Drug police's daughters house. They are sipping little bit of coke and drugs, and not long they are totally messed up.
One of them finds outside bang full of dirty cash and they decide to take them to school's darkroom, nobody will notice.
Lumikki is a girl who came to Tampere to study art. She lives very plain apartment and it's fine with it. She stays out of peoples things and so they leaves her alone.
To survive through days at school she goes to her own, private, resting place to breath and relax before school stars. When she opens the door, she see whole lot of cash hanging in the darkroom, water under bills is red. They are real.
Should I tell the teacher?
Call the police?
No. Same time she remembers who bumped her in the corridor, who certainly have been in the dark room. Tuukka, the bad boy in the school.
She decides to follow Tuukka and hear something she should not. Now she's involved in Elsa's (drug polices daughter), grugdealer Kasper's and Tuukka's problem about bloody bills. What's happened? What to do, when you can't tell the police without getting caught about your other crimes and who are the people behind the money?
The case get's dangerous when someone tries to kidnap Lumikki,twice!, and Estonian man shoots at her.
Appereance is great and makes it stand in the shelves of libraries and bookshops. It is exciting but sometimes the story just go too quick and ending is "short". I like Elsa, who reveals to be more than you can see at the first clance. She's not that stupid, bimbo girl at all. Lumikki is not bad at all, but being bullied heroine almost makes her classical, finnish main character.
So, all who needs exciting, new and trilogy like story, get your copy right away!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)