Uusi koulu, uudet kujeet.
Lukeminen jäänyt vähän väliin kun yrittää saada rytmistä kiinni, mutta yhden kirjan onnistuin lukemaan loppuun ja kohtapuolin alkaa tulemaan taas muitakin :).
Stephenie Meyer kirjoitti aikoinaan super suositun ja hysteriaa aiheuttaneen Twilight- sarjan vampyyrirakkaudesta. Nyt on vuorossa ihmiset ja sielut, jotka ovat ottaneet ihmiskunnan isännikseen. Sielut ovat rauhaa rakastavia, väkivaltaa kaihtavia ja auttavaisia olentoja.
Ihmiskunta taistelee selviytyäkseen, niin myös vanhempansa menettänyt Melanie ja hänen pikku veljensä Jamie ja mukaan tullut Jared.
He ovat suuntaamassa kohti Melanien sukulaisten piilopaikkaa, kun etsijät löytävät heidät. Jared ja Jamie onnistuvat pakenemaan, mutta Melanien jäämässä kiinni hän hyppää hissikuiluun ja on kuolemassa.
Sielujen Parantajat kuitenkin parantavat hänet ihmelääkkeillä ja istuttavat häneen sielun nimeltä Vaeltaja, joka on matkannut pitkin maailmoja.
Alusta alkaen Vaeltaja ja ihmisisännän Melanien mielet ovat molemmat kuuluvissa. Melanie ei kadonnut kuten kuuluisi ja se saa Vaeltajan hämilleen. Tämä on hänen kroppansa, ei enää Melanien. Hänen päänsä, muistonsa ja mielensä, mutta miksi hän sitten kaipaa silmittömästi jotain Jared nimistä ja pikkupoikaa nimeltään Jamie?
Etsijä painostaa Vaeltajaa päivä päivältä muistelemaan ja tutkimaan Melanien mieltä, jotta hän johdattaisi heidät muiden ihmisten luokse.
Vaeltaja kuitenkin ystävystyy sisällään olevan voimakastahtoisen Melanien kanssa, vastentahtoisesti lähtee matkalle etsimään Jaredia, Jamieta, Jebiä ja muita, vinkkinään vaan paperin pala, jolle piirretty vuorikuvio. Kun hän löytää ihmiset, häntä ei kohdella kuin Melanieta olisi kohdeltu. Häntä kohdellaan kuin vierasta. Vihollista.Vaeltaja yrittää sopeutua ihmisten joukkoon, joista suurin osa joko
tahtoo tappaa hänet tai pelkää häntä kuollakseen. Hän on kuitenkin
ihmisten joukossa hylkiö, mutta pikku hiljaa hänen läsnäoloonsa
totutaan.
Vieras on vähän tönkösti alkava, ehkä vähän hitaasti lämpeävä tarina, mutta ihan luettava.
Ensin arvelutti lukea mitään missä olisi avaruusolentojen kaltaisia höttösiä, "sieluja", koska se kuullostaa vähän hassulta idealta. Mitään Twilightin kaltaista tästä ei tullut, eikä elokuvastakaan joka tehtiin muutama vuosi takaperin, mutta itse pidin kirjasta, että elokuvasta.
Loppu on vähän ennalta-arvattava ja hämmentävä (Kuinka monta vuotta tässä oikein vierähti?).
in english:
Stephenie Meyer, writer of Twilight-serie, have now in line are humans and "souls", who have taken over Earth as humans Hosts. Souls are peaceloving, peace-loving and helpfull beings.
Man kind is strugling and fighting for it's existence and so is Melanie, who has lost his parents, with her little brother Jamie and Jared.
They are heading towards Melanie's relatives hideout when the Seekers find them. Jared an Jamie managed to escape but when Melanie is almost caught, she jumps into elevatorshaft and almost die.
Souls Healer heal her with their magical medicen and put soul in her called Wanderer, who has traveled in many worlds before Earth.
From the begining soul Wanderer and host Melanie's minds have both been in present. Melanie should have dissapeared and it makes Wandere confused. This is her body now, not Melanies. Her memories, her head and mind. But why is she missing some boy called Jared and young boy with him?
Seeker is everyday forcing Wandere to search Melanie's mind so that she could lead Seekers to rebels hide out.
But soon Wanderer and strong-wilded Melanie becomes friends and set up to journey to find Melanie's loved ones and their hideout, vicious Seeker behind them, only with drawing their help.
When they find humans, Jamie and Jared and others, treat her like prisoner and spy. No one believes that Melanie is still inside her listening. Only Jamie and Jeb (her uncle) belives her. She tries to settle down in community where most of them fears and want to kill her.
The Host starts slowly and it's little bit boring at start, but it's readable.
I hesitated to read book with alien-soul-fluffy-kind of things in it. It's nothing like Twilight, even thou there is love quarrel going on, nor the movie that came few years ago.
I liked both of them.
Ending was predictable and confusing (just how many years had passed on?!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti