Näytetään tekstit, joissa on tunniste classic. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste classic. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. tammikuuta 2016

Olemisen sietämätön keveys by Milan Kundera

Olemisen sietämätön keveysAjaton, mielenkiintoinen ja erikoinen. Näillä sanoilla kuvailisin Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys -teosta. Rakastuin tähän kaikkien aikojen klassikkoon epätavallisesta rakkaudesta ja kevyestä olemisesta.


Tomas on tsekkiläinen kirurgi, joka viettää päivänsä sairaalassa ja iltansa lukuisten rakastajattariensa kanssa, mutta ei koskaan öitä. Hänellä on monia naisia, ympärä Tsekkiä, mutta vain yksi tuntuu ymmärtävän häntä: vapaa sieluinen taiteilija Sabina.
Eräänä päivänä hän kuitenkin saapuu pieneen kaupunkiin, jossa tapaa hentoisen, äitinsä vallan alla kasvaneen Terezan. Tomas, joka on vannonut ettei aloita suhteita rakastajattariensa kanssa, löytää Terezan kotioveltaan laukkuineen. Heidän suhteensa syvenee ja Terezasta tulee nainen, jonka vieressä Tomas voi viettää yönsä, jopa hänen vaimonsa. 
Hän ei kuitenkaan luovu lukuisista rakastajataristaan, mikä aiheuttaa ahdistusta ja painajaisia Terezalle, jolle pian valkenee miehensä touhut.
Poliittinen vakaumus ajaa Tomasin ongelmiin sairaalan kanssa ja pakottaa hänet eroamaan työstään kirurgina. 

Sabina on vapaamielinen taiteilija, jolla on pitkä historia Tomasin kanssa. He molemmat elävät elämää niin kuin haluavat, makaavat kenen kanssa tahtovat. Sabina pitää aina hattua, jonka sai perinnöksi isältään. Huolimatta suhteestaan Tomasiin, tapaa Sabina Franzin, tiedemiehen, joka hullaantuu häneen täysin.

 
Olemisen sietämätön keveys punoutuu neljän päähenkilönsä ympärille ja lauseeseen "Einmal ist keinmal" -lausahdukseen. Kirjassa pohditaan moraalisia ja filosofisia kysymyksiä. Kirja pistää pohtimaan elämisen ja tekojen todellista merkitystä. 
En voinut laskea tätä käsistäni kun sen aloitin. Erityisesti se miten kirja loppui, antoi vihdoinkin oikean kuvan elämän keveydestä.

Kypsälle lukijalle ja aikuiselle. Kirjassa on erottiisia kohtia ja pohdintaa, jota ehkä nuorempi väestö ei ymmärrä (+16). 

in english:

Timeless, intresting and special. These words I would use to describe Milan Kundera's The Unbearable lightness of being. I fell in love to this all time classic about unsual love and lightness of being.

Tomas is  Czech surgion, who spends his days in hospital and evenings with mistress's, but never nights.  He has womens all around Czech but with only one he has special relationship: Sabina. One day on his trip in little town, he meets slim, under her mothers tyranny grown Tereza. Tomas, who have sworn never to start relationships with his mistress's, find Tereza behind his door. Their relationship deepens into marriage. Tomas finds her a woman, who with he can spends his night with. He still wont leavi his countles lovers, which starts to trouble Tereza and cause her nightmares and anxiety. Political situation forces Tomas to leave his job in hospital.
Sabina is free-spirited artist, who has history with Tomas. They both live their lives as they want to, sleep with whom they want. Sabina always wears a hat that se inherited from her father. In spite of Tomas, Sabina meets Franz, a scientist who fall in love to Sabina.

The unbearabke lightness of being is story about four main characters and saying: "Einmal ist keinmal". It's about moral and philosophical questions. It makes you think about life and true meaning of yout actions.
I couldn't stop reading, whrn I had started. Especially the ending made you realize: He truly lived his life "lightly".

This is suitable for mature and adult readers. There are erotic parts and deep questions, so maybe not for youngsters.


tiistai 5. toukokuuta 2015

Tie (The Road) by Cormac McCarthy

Nälkiintyneinä, sairaina ja uuvuksissa mies ja poika taivaltavat läpi USA:ta päästäkseen etelään, jossa asiat saattaisivat olla paremmin, läpi epätoivoisten murhamiesten ja kerjäläisten.
Tie on todella synkeä tulevaisuuden kuva maailmasta, jossa ihmiset vaeltavat ympäriinsä paremman toivossa, vain vaistojensa varassa.

Maailma on vain varjo entisestään; tuhka peittää maan, ihmiset ovat petoja, jotka tekevät mitä vaan selvitäkseen ja vain vahvimmat selviävät. Kaiken tämän keskellä kulkevat mies ja poika, kohteenaan etelärannikko. Kaikkialla on hiljaista, mutta raadollista.
Ostoskärryt seuranaan he elävät sillä mitä jo valmiiksi ryövätyistä rakennuksista löytävät, pistooli suojanaan. Miehen sairaus pahenee aina vain, mutta hän ei halua jättää pientä, lapsenomaista poikaa yksinään. Mies tietää kuinka paha maailma on ja yrittää säilyttää poikansa viattomuuden ja uskon ihmisten hyvyyteen.

Minusta aika jännää oli se, että hahmoilla ei ollut nimiä. Mies on Mies ja poika on Poika. Se on ihan kelpo ratkaisu kun miettii kirjan yllä leijailevaa alati pahaenteistä ja "mystistä" fiilistä.
McCarthy osaa rakentaa jännitystä todella vähäeleisellä tyylillä (siksi tämä olikin erään kirjoitusoppaan esimerkki tekstinä), jota en ole monessa kirjassa kohdannut.
Vaikka kirjassa kuvataankin pahaa maailmaa, jossa kehenkään ei voi enää luottaa ja jokainen ihminen on potentiaalinen murhaaja ja kannibaali, Tie ei kuitenkaan ole ylivoimaisen raskasta luettavaa vaan tempaisee mukaansa. Se voi kuitenkin olla äärimmäisen raaka ja siinä on kohtia, jotka saavat sinut sulkemaan silmäsi ja lopettamaan lukemisen hetkeksi. Tämän takia en suosittele kirjaa alle 15-vuotiaille, mutta dystopian ystäville, jotka haluavat vähän karumpaa tekstiä kuin Nälkäpelit.

Tiestä (The Road) on tehty vuonna 2008 saman niminen elokuva, jota tähditää Viggo Mortensen (Miehenä) ja Kodi Smit-McPhee (Poikana).

in english:
Starved, sick and exhausted Man and Boy travels across the USA, heading to south, where things might be a little bit better, trying to avoid desperate murderers and beggers.
The Road's future world is very dark where people just wander around, following only their instincts.
World is just a plain shadow its former shelf; ash covers the earth and humans are beasts who will do anything to survive -even eat humans to fullfil their stomachs. Mist of all this, Man and Boy travels toward South coast. Everywhere is silent but unscrupulous.
With pistol and shopping cart full of stuff they have found already emptied houses Man tries to protect Boy -and his innocence and belief to man kind.

I found it exciting that there were no names, and mystic, slowly building tension in every step of story. Even thou Road describes the world in it's uttmost end, where no one can be trusted and every human being is potential cannibal or murderer, The Road is not absolutely hard to read. It pulls you with it and you can't stop reading.
Still, there are some parts that make you close your eyes (btw, don't read this late at night). I suggest that children under 15 should not read this, but if The hunger games is too sissy for you, read this. No romance, just surviving.



sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Odysseia by Homeros

Kuva: cdon.fi
Jokainen on kuullut Odysseuksen seikkailuista elokuvien tai tv-sarjojen kautta. Oma ensikosketukseni Odysseukseen oli animaatiosarjan kautta. Nyt myöhemmin aikuisiällä sitten luin Odysseian Pentti Saarikosken suomentamana.
Odysseia on tavallaan jatkoa Illias- eepokselle, joka kertoo Troijan sodasta.

Tarina alkaa siitä kun Odysseuksen kotia. Ithakassa kuvaillaan ja kerrotaan hänen vaimonsa, Penelopen ja poikansa, Telemakhoksen ahdingosta. Penelopen kosijat hävyttömästi ryöstävät ja teurastavat Odysseuksen kotia ja karjaa. Telemakhos lähtee salaa selvittämään isänsä kohtaloa.
   Odysseus lähti muutama vuosikymmen sitten Troijaa valloittamaa, joka kesti 10 vuotta, toiset 10 meni kun hän yritti päästä takaisin kotiinsa Ithakaan.
Jumalankaltainen ja älykäs Odysseus joutuu kohtaamaan kykloopeja, jumalia ja hirviöitä, menettämään miehiään, aarteita ja laivoja, ennen kuin hänen jalkansa koskettavat kotirantoja.

Odysseia on ihan jännää luettavaa, mutta koska tarina alkaa "keskeltä", alku on vähän hämmentävä. Kun alusta päästään kaikki tapahtuu aika nopeasti ja wikipedian mukaan, tarinassa kuvaillaan Odysseuksen seikkailua 40 päivän ajalta, mikä aika lailla selittääkin sen.Vaikka Saarikosken käännöksessä teksti ei ole enää runomuodossaan, kieli on ihanan kuvailevaa ja aina paikoin mahtipointista. Itse pidin kovasti, ei kuitenkaan mitään lasten iltasatu materiaalia.


in english:
I bet everyone has heard of Odysseus adventures through movies or tv-shows. My first touch with Odysseus was when I was a child watching animated tv-show about him. Now later on I decided to read Odysseia, translated by Pentti Saarikoski. Odysseia kind of continues where Illias left on (Illias was about Troyan war).
Story begins when Odysseus is heading back to home, Ithaka. In Ithaka Odysseus son and wife, Telemakhos and Penelope, are in distress. Penelopes ruthless suitors are robbing Odysseus home and butchering his stock. Telemakhos leave secretly to find out his fathers destiny.
     Odysseus lef few decades ago to conquer Troy. Troyan war lasted 10 years, another 10 years went when he tried to come back. He had had to face many troubles including cyclops, angry and persistant gods and monsters, lose many of his men, treasures and ships before his feet touches the sand of Ithaka.

Odysseia is pretty neat to read because it starts middle of the story which makes the begining confusing. When you get over the begining everything happens very quickly and according to wikipedia, Odysseus story is told in 40 days (which kind of explains the hurry). Even though in Saarikoski's translation text is not in verse, language is marvellously descriptive and in some points, very pompous.
I liked Odysseia very much even though it's not childrens bedtime story.